![]() |
![]() |
|
|
Tulostettava sivu |
|
Petri 25 vuotias taksinkuljettaja
Ruotsista, joka vammautui kesällä -98 moottoripyörä
onnettomuudessa. Petri oli 4 kuukautta tajuttomana. Hän sai onnettomuudessa
vakavan aivovamman, jonka seurauksena hänelle tuli oikeanpuoleinen
halvaus ja hän menetti puhekykynsä. Alkuun lääkärit
ennustivat hänen jäävän kasvin tasolle. Sittemmin
Petri on kuntouttanut itseään sitkeästi. Rytmisdynaamisen
kuntoutuksen hän aloitti 01/2001.
36-vuotias tietokonealan ammattilainen, 2 lapsen isä Ruotsista. Vammautui kilpapyörä onnettomuudessa vuonna -98, saaden selkäydinvamman C4-C5 tasolle. Vammaa pahensi verenvuoto, joka nousi C2 tasolle. Kuntoutus aloitettiin 2 vuoden kuluttua onnettomuudesta. Ensimmäisen 3 kuukauden kuntoutusjakson aikana keskityttiin vahvan lääkityksen purkamiseen. Kuntoutuja ei alussa kyennyt omatoimiseen harjoitteluun juuri lainkaan, vaan teki lähes kaikki harjoitukset terapeutin avustamana. 5 kuukauden kuluttua kuntoutuksen aloittamisesta, 2 kuukautta lääkityksen lopettamisesta, tapahtui kuntoutumisessa selvä edistyminen. Kuntoutuja pystyi yhä enenevässä määrin omatoimiseen harjoitteluun. Myös kuntoutusta häiritsevät kivut ja spasmit alkoivat vähentyä. Nykyisellään kuntoutuja jatkaa kotihoitoohjelman turvin tri Giselher Schalowin seurannassa ilman lääkitystä. Kuntoutuja pyörittää itsenäisesti 6000 kierrosta / päivä, ja hänen tahdonalaiset liikkeensä ovat lisääntyneet. Viimeisin tieto ( 9.3.01 ): Mika pyörittää n. 10 000 kierrosta / päivä ja hän on pystynyt aloittamaan ryömimisharjoitukset.
35-vuotias harvinaista neurologista sairautta poteva mieshenkilö. Spastisuutta aiheuttava sairaus on etenevä. Ennen Rytmisdynaamista kuntoutusta hän ei enää kyennyt liikkumaan ilman apuvälineitä, seuraavaksi hän olisi joutunut turvautumaan pyörätuoliin. Rytmisdynaamisessa kuntoutuksessa Vesa oli keväällä 2000. Tämän jälkeen hän on jatkanut harjoittelua kotioloissa. Sitkeä harjoittelu
on tuottanut tulosta; hän on palannut rakennuksille töihin,
vaikka onkin Vesan sanoin: harjoittelu on rankkaa, mutta on hienoa kävellä paikoissa joissa viimeksi on pystynyt kävelemään 5 vuotta sitten. Kaskein Kuntoutuskeskuksesta Vesa toteaa TV2:n Akuutti ohjelmassa 9/2000: " Täällä ei ole kaikenlainen papereiden täyttäminen tärkeintä, vaan että potilaat todella kuntoutuvat ".
25-vuotias ammattilaisjääkiekkoilija, joka vammautui sukellusonnettomuudessa kesällä -99. Hän sai selkäydinvaurion C4-C5 tasolle ja neliraajahalvaantui. Rytmisdynaaminen kuntoutus aloitettiin 7 kuukautta vammautumisesta. Kuntotuksen alussa kuntoutujan kädet jouduttiin sitomaan kuntoutuslaitteisiin, koska käsien tahdonalaiset funktiot olivat huonot. Kuntoutujan jalat olivat lähes täysin halvaantuneet, vain kolmessa varpaassa pientä liikettä ( Suomen TV2, Akuutti 3/00 ). 5 kuukautta kuntoutuksen aloittamisesta käsien toiminnot palautuivat, siten että kuntoutuja tuli perustoiminnoissa omatoimiseksi. Keskivartalon hallinta parantunut selvästi. Jalkavoimat palautuneet, siten että kuntoutuja pystyy seisomaan omilla jaloillaan ja pystyy tekemään kyykistymisliikkeitä. Kuntoutuja pystyi viiden kuukauden jälkeen juoksemaan terapeuttien avustuksella juoksumatolla 3-4 km/h vauhdilla. Simo aloitti tammikuussa -01 uuden 4 kuukauden lisäkuntoutuksen. 2 viikon jakson jälkeen hän pystyy avustettuna juoksemaan juoksumatolla jopa yli 6 km/h vauhdilla. Tilanne (16.3.01): Simo pystyi itse liikuttamaan oikeaa jalkaansa juoksumatolla harjoitellessaan. Kuntoutus jatkuu kuntotuskeskuksessa Espanjassa. Simo harjoittelee kesän Suomessa Savitaipaleen klinikalla. Huima edistysaskel tapahtui kesäkuussa, jolloin Simo pystyi juoksumatolla liikuttamaan molempia jalkojaan täysin omatoimisesti 4,5 km/h vauhdilla.
42-vuotias mies, putosi
syyskuussa -99, ollessaan jäähallin rakennustalkoissa, rakennustelineiltä
6 metrin korkeudelta. Hän sai murtuman kolmeen selkänikamaan
rintarangan alueella, sekä selkäydinvamman joka aiheutti paraplegian.
Lisäksi selkäytimeen muodostui kysta joka vei oikean käden
lähes toimintakyvyttömäksi. Hän ei enää
pystynyt käynnistämään autoa oikealla kädellään. Aloitti rytmisdyynaamisen kuntoutuksen 9/2000. 3 kuukauden kuntoutuksen jälkeen oikea käsi vahvistui ja on nyt vahvempi kuin vasen. Jukan vartalon hallinta parantui huomattavasti. Hän ei enää tarvitse spasmolyyttejä. Jukka on nyt palannut
osa-aikatöihin entiselle työpaikalleen, ja jatkaa edelleen kuntoutustaan
kotonaan tri Schalowin ohjein.
6-vuotias esikoululainen Jere alaraajahalvaantui 2-vuotiaana auto onnettomuudessa. Rytmisdynaaminen kuntoutus aloitettiin joulukuussa -00, noin 4 vuotta onnettomuuden jälkeen. 6 viikkoa kuntotuksen aloittamisesta Jeren jalkavoimat lisääntyneet. Hän pystyy seisomaan selvässä haara-asennossa 5 minuuttia. Jeren pohjelihasten ympärysmitta lisääntynyt 20 mm. 8 viikon kuntoutuksen jälkeen ovat Jeren jalkavoimat edelleen lisääntyneet. Alussa Jere pystyi polkemaan pelkin jalkavoimin 25 Newtonin vastusta vastaan 33 kierrosta ja 8 viikon kuluttua 1855 kierrosta. 12 kuntoutusviikon jälkeen aiemmat seurantaparametrit eivät riittäneet mittamaan hänen huimaa kehitystään. Nyt aloitettiin mittaamaan Jeren kävelyaikoja kyynärsauvojen kanssa. Jeren kuntoutus jatkui kuntoutuskeskuksessa toukokuun loppuun. Jere jatkaa nykyisin harjoittelua kotona. Hän liikkuu pääsääntöisesti kävellen.
27-vuotias asentaja, joka sai vakavan aivovamman autokolarissa vuonna -97. Rytmisdynaaminen kuntoutus aloitettiin toukokuussa -00. Alussa kävely oli vaikeaa tasapaino-ongelmien vuoksi. Kuntoutuja käveli leveässä haara-asennossa taaksepäin kallistuneena. Puhe oli epäselvää. Ensimmäisen 3 kuukauden kuntoutusjakson jälkeen kuntoutuja ollut 2 kuukauden jatkokuntousjaksolla Espanjassa. Jakson lopussa kuntoutujan tasapaino selvästi parantunut, kävelystä on ulkopuolisen vaikea huomata vaikeutta. Puhe on huomattavasti selkiytynyt ja myös keskittymiskyky on huomattavasti parantunut. Kuntoutuja on ollut eläkkeellä, mutta suunnittelee nyt kouluttautumista työelämään. Kuntoutus jatkuu kotihoito-ohjelmalla tri Schalowin seurannassa. Sami on kesän
-01 harjoittelemassa Suomessa Savitaipaleella. Sami aloittaa opinnot
syksyllä -01.
78-vuotias mieshenkilö, jolla ikääntymisen tuomien muutosten vuoksi pikkuaivo atrofia jonka seurauksena tasapaino- ja liikuntaongelmat. Tasapaino-ongelmien vuoksi toistuvat kaatumiset ja omatoimisuuden lasku. Vaimo väsähtämässä hoitamaan miestään ja ennen kuntoutusta oli edessä laitoshoitoon siirtyminen. Hoidon alussa miehen kävely oli töpöttövää ja lyhyt askeleista, potilas käytti rollaattoria. 3 kuukauden kuntoutuksen jälkeen kuntoutuja pystyi kävelemään ilman rollaattoria ja jopa juoksemaan lyhyitä matkoja. nykyisin kuntoutuja asuu edelleen kotona.
29-vuotias kuvataiteilija, jolla spastinen neliraajahalvaus (CP-vamma ) synnytyksen yhteydessä tapahtuneiden komplikaatioiden seurauksena. Ennen kuntoutusta kuntoutuja käveli rollaattorilla voimakkaasti etukumarassa. Puhe oli epäselvää. 3 kuukauden rytmisdynaaminen kuntoutus aloitettiin 5/00. Kuntoutuksen aikana kuntoutujan kävely ja tasapaino parantuivat huomattavasti. Nykyisin kuntoutuja
liikkuu edelleen rollaattorilla, mutta kävely pystyasennossa. Kuntoutus jatkuu kotioloissa aviomiehen innostamana.
65-vuotias eläkkeellä
oleva terveydenhuollon ammattilainen, jolla osteoporoosi. Kuntoutuksen alussa hän käveli vahvasti rollaattoriin nojaten ja molemmat nilkat olivat voimattomat. Lisäksi hänellä oli voimakkaat kivut vamma-alueella. Kuntoutuksen jälkeen nilkkojen voimat ja liikeradat palautuivat; oikealle 75%:sesti ja vasemmalle täydellisesti. Nyt Margareta pystyy kävelemään ilman rollaattoria ja sauvoja, joskin ne ovat tietyissä olosuhteissa tarpeen uusien kaatumisien välttämiseksi. Lisäksi voimakkaat kivut ovat hävinneet. Margaretan omien sanojen mukaan hänen serkkunsa liikuttui kyyneliin tämän nähdessä miten hyvin Margareta oli kuntoutunut. Mainittakoon että Margaretaa paljon tutkinut yliopistosairaala ei antanut toivoa kuntoutumisesta eikä tietoa kuntoutumismahdollisuuksista.
32-vuotias perushoitaja, jolle kehittyi suolisto-operaation yhteydessä pikkuaivoatrofia. Syy-yhteys operaatioon ja tapahtumamekanismi ovat selvittämättä. Paulan ongelmana olivat tasapaino-ongelmat ja ataktinen kävely. Kuntoutuksen alussa Paula käytti pääsääntöisesti pyörätuolia ja liikkui sisätiloissa kyynärsauvoin. Kuntoutuksen myötä tasapaino kehittyi. Nykyisin Paula liikkuu myös ulkona sauvojen kanssa. Sisätiloissa hän pystyy liikkumaan ilman sauvojakin. Paulan mukaan pyörätuoli on ollut toukokuussa loppuneen kuntoutuksen jälkeen ulkovajassa. Paulan mukaan selviytyminen arkirutiineissa on huomattavasti helpottunut. Paulan kuntoutus jatkuu kotiohjelman mukaan tri G. Schalowin seurannassa.
Spastinen neliraajahalvaus. Käsien ja jalkojen liikkeet spasmien vuoksi huomattavasti rajoittuneet, lisäksi näköongelmia. 2 kuukauden kuntoutuksella käsien flexioasento ja spasmit lievittyneet ja poika alkanut käyttää käsiään. Katseen kohdistaminen selvästi parantunut ja kuolaaminen vähentynyt. Poika oppinut liikkumaan omatoimisesti ryömimällä. Kuntoutus jatkuu kotioloissa Tri Schalowin seurannassa.
|
|
| Tiedustelut | |
| Puh. 040
750 5504 Email info@codytherapy.net |